Viime kesä ja syksy ovat edelleen tuoreessa muistissa, jolloin silloinen terveyteni koki jonkinlaisen aallonpohjan. Joten tätä tarina kuvaa parhaiten yön- kappale ”Toinen elämä”, joka alkaa sanoilla;

” Mennyt vieläkin kaikuu
Vaikka elämä uutta lavastaa
Tiedän kaikesta toipuu
Silti huominen vähän pelottaa
Se askeliin uudet sävyt tuo
Ja pimeään oudon hehkun luo” 

-Yö - Toinen elämä -2018

Nyt olen saanut hyvän toipumisen vauhdin päälle mitä pidemmälle kevät on edennyt. Kevätaurinko paistaa ja virkistää mieltä kirkkaasti ja motivaatiota on, vaikka minkälaiseen jos voimat antavat myöten. Dialyysit jatkuvat entisellään kolme kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan. Hoidot ovat toimineet suhteellisen hyvin. Mieleni on kirkkaampi, kun verenpaineet, vireystaso, unirytmi- ja laatu ovat kokeneet melkoisen harppauksen eteenpäin siitä mitä ne ovat olleen ennen hemodialyysia, hemoklobiini on kiitettävällä tasolla huolimatta siitä miten kovatasoinen hoito hemodialyysi voi olla kerralla. Ruoka maistuu jo välillä liiankin hyvältä, joka näkyy harmittavasti tietyissä veriarvoissa, jotka lääkärit katsovat hyvinkin tarkkaan.

Kun kaikki natsaa kokonaisuudessaan on mahtavaa nauttia sellaisen olotilan kanssa arjesta, mitä ei ole jopa vuosiin kokenut, saati edes siirron toimiessa aikoinaan, joka on nyt tietyllä tavalla sanalla raikas, miksi? Dialyysi aikana on jouduttu vähentään melkoinen määrä lääkkeitä, siitä mitä ne ovat joskus olleet, jotka veivät melkoisen tason tehosta ihmisestä pois! Uuden munuaisen ottaisin ilomielin vastaan, kun sellainen hetki joskus mahdollisesti koittaa ajan kanssa, vielä kuitenkin siihen on ehkä pitkä matka, kun viimekesän jäljiltä en ole päässyt listoille. Kevään ja kesän tullessa on tullut mökillä käytyä, jossa olen pääsyt testaamaan omaa peruskuntoa paremmin, jossa on vaihtelevat maastot jo pihassa, yllätin jopa itsenikin siinä, että miten hyvin jaksoin mennä ja tulla sinne ja tänne, eikä voimat ihan heti ehtyneet, kun ensimmäinen ylämäki on edessä. Tämmöiset pienet vaikutukset ja hyvät asiat seuraavat toinen toistaan perässä ja antavat luottoa huomiseen aina paremmalla mielellä. Tämmöiset tapahtumat ovat saaneet uusia ihmissuhteita ja rakentamaan niistä ystäviä, ystävyys aina pitää ansaita, kavereita voi saada helposti, mutta ystävyys on aina ansaittu luottamuksella.

”Paljon tekisin toisin
Silti en suostu mitään katumaan
Nyt on pöytäni puhdas
Kaiken valmiina vastaanottamaan
En menneistä pidä enää kii
Tai tarraudu samaan kulissiin” 

- Yö - toinen elämä 2018

Olen monessa kirjoituksessa maininnut, miten pikku asiat ratkaisevat ja tässä on nimenomaan kyse hyvinkin pienistä asioista ja valinnoista, vaikka viimeiseen puoleen vuoteen mahtuu hyvinkin paljon sellaisia asioita mitä en kuitenkaan halua tässä edelleenkään avata yksityiskohtia, mutta silti luotto huomiseen ja moneen asiaan ja niiden järjestymiseen on korkealla, joka kasvattaa kärsivällisyyttä ja malttia. Nämä koettelemukset ovat kasvattaneet kovasti myös itsekuria ja vaatimustaso itseänsä kohtaa nousee. Vaikka saattaisi äkkiä huomata, että ei tuollainen ole elämää, munuainen ei toimi, kunto ihan paska, ja olet elämässä kiinni koneen varassa. Näinkin voi ajatella, jos näin lähdetään ajattelemaan, on henkinen hyvinvointi hyvin äkkiä kuralla ja sieltä voisi olla hyvin vaikea nousta ja asennoitua uudelleen. On vain osattava hyväksyä tositilanne, että tämä on nyt tämä elämän vaihe ja eletään sitä. Henkilökohtaisesti olen otaksunut sen asian ja elän sen raamien puitteissa mitä se minulle antaa, jossa puntari on aika ratkaisevassa asemassa päivittäin. Miettikääpä muuten miksi! Ne ovat vain numeroita, mutta merkitys niillä on iso! Toinen elämä, johon olen tyytyväinen, tai minulla se taitaa olla enemmän jo kun kissalla tässä elämässä, kiitollinen siitä! 

Korostaen Real Life Is Rock!